Valkovuoto
Emättimen limakalvon pintakerros uudistuu jatkuvasti. Normaali valkovuoto muodostuu emättimen pinnasta irtoavista soluista ja kohdunkaulan tuottamasta limasta. Valkovuodon tehtävänä on pitää emätin puhtaana ja suojata emättimen ja kohdunsuun limakalvoja tulehduksilta. Käytännössä tämä tapahtuu kahdella eri mekanismilla; tulehduksia aiheuttavat bakteerit, sienet, virukset ja muut mikrobit eivät yleensä viihdy happamassa ympäristössä. Toiseksi valkovuoto mekaanisesti työntää ulos mahdolliset taudinaiheuttajat. Valkovuodon oikea happamuusaste on tärkeä tekijä, sillä tauteja aiheuttavat mikrobit eivät viihdy happamassa ympäristössä. Terveessä emättimessä on aina maitohappobakteereja, joiden tuottama maitohappo pitää yllä happamuutta. Estrogeenin (naishormonin) riittävä määrä elimistössä on normaalin valkovuodon ja happamuuden edellytys.
Vaihdevuosien jälkeen valkovuoto on vähäisempää. Mikäli ei käytetä systeemistä (koko kehoon vaikuttavaa) hormonihoitoa tai paikallista (emättimeen annosteltavaa) estrogeenihoitoa, emättimen tulehduksia ja oireilua esiintyy enemmän.
Sytolyysi
Sytolyysiksi kutsutaan sinänsä normaalia tilannetta, jossa emättimen maitohappo- bakteerit lisääntyvät liiallisesti. Tällöin emättimen happamuus kasvaa ja limakalvon pintakerroksen soluja irtoaa tavallista enemmän, mikä näkyy lisääntyneenä valko- vuotona ja tuntuu lievänä kutinana ja kirvelynä. Sytolyysiin liittyvä valkovuoto on hajutonta ja väritöntä, eikä sitä tule hoitaa esimerkiksi hiivalääkkeillä. Mikäli syto- lyysin oireet ovat voimakkaita, voidaan hoidoksi käyttää paikallisia estrogeeni- valmisteita. Sytolyysi on yleisintä kuukautiskierron alku- ja loppuvaiheessa.
Kuukautiskierron vaikutus
Valkovuodon koostumus ja määrä vaihtelevat kuukautiskierron eri vaiheissa. Kierron alku- ja loppuvaiheessa (ennen ja jälkeen kuukautisten) liman erittyminen kohdunkaulasta on vähäistä. Lima muodostaa tulpan kohdunkaulaan, jolloin siittiöiden pääsy kohtuun ja edelleen munanjohtimiin estyy hedelmöittymisen kannalta epäedulliseen aikaan. Hiukan ennen ovulaatiota naisen elimistössä tapahtuu estrogeenin tason nousu. Tämä aiheuttaa sen, että kohdunkaulan lima on muutaman päivän ajan kirkasta, vetistä ja venyvää. Liman koostumuksen muutos edistää siittiöiden etenemistä kohtuun ja munanjohtimiin, jolloin ne pääsevät helpommin hedelmöittämään munasolun.
Muutokset valkovuodon koostumuksessa ovat usein selkeitä ja helposti havaittavia. E-pillereitä tai muuta hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla muutoksia ei kuitenkaan tapahdu tai ne ovat lähes huomaamattomia. Tämä johtuu siitä, että e-pillerit estävät estrogeenitason nousun. Valkovuodon määrä kuukautiskierron eri vaiheissa on hyvin yksilöllistä, mutta muutokset tavanomaisesta määrästä ja mahdolliset muut oireet (kirvely, haju) saattavat olla merkki sairaudesta tai johtua vaihdevuosien alkamisesta.
Atrofia
Monilla vaihdevuosi-ikäisillä ja vaihdevuodet jo ohittaneilla naisilla alentunut estrogeenituotanto aiheuttaa muun muassa sen, että emättimen limakalvo kuivuu ja ohenee aiheuttaen erilaisia vaivoja. Emätin voi tuntua kuivalta ja aralta, ja yhdynnät saattavat muuttua kivuliaiksi. Hyvä yleiskunto ja terveet elämäntavat ovat peruslähtökohta hyvinvoinnille, mutta lisäksi voidaan tarvita lääkehoitoa. Oireista ei kannata turhaan kärsiä, sillä helppokäyttöisiä hoitovaihtoehtoja on olemassa.
Estrogeenin puutteesta aiheutuvat niin sanotut emättimen paikallisoireet ovat hyvin yleisiä. Puolet vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii jollain tavoin emättimen kuivuudesta. Usein oireet tulevat esiin vasta menopaussin jälkeen, mutta osa naisista kärsii niistä jo huomattavasti aikaisemmin.
Atrofian hoito
Estrogeenia voidaan annostella paikallisesti emätintabletin, -puikon, -voiteen tai -renkaan muodossa. Kahden viikon päivittäisen käytön jälkeen riittää ylläpitohoidoksi vain kaksi käyttökertaa viikossa. Emätinrengas vaihdetaan 3 kk:n välein. Oireita voidaan lievittää myös paikallisesti käytettävillä voiteilla ja öljyillä. Pieninä annoksina suoraan emättimeen annosteltava paikallishoito on tehokas paikallisoireiden lievityksessä, mutta se ei vaikuta muihin vaihdevuosioireisiin kuten esim. kuumiin aaltoihin.
Myös suun tai ihon kautta annettu koko kehoon vaikuttava ns. systeeminen hormonihoito lievittää atrofian oireita.
Muita syitä kuivuuteen
Emättimen limakalvon kuivuutta voivat aiheuttaa myös sädehoito/solunsalpaajahoito, munasarjojen poisto, synnytyksen jälkeinen hormonitasapainon muutos, matalahormoniset ehkäisypillerit sekä antiestrogeenisia vaikutuksia omaavat lääkkeet.
