Hilmakuulumisia

Bloggaajamme Riitta Väisänen on ollut koko syksyn mukana Kotilääkäri-lehden IhanneMinä-projektissa. Nyt Riitta kertookin kuulumisia mm. IhanneMinän tiimoilta. Voit myös lukea lisää Kotilaakari.fi-sivuilta!

Turha nyt mainitakaan, että aika on taas sujahtanut melkein ohimennen ja kohta on jo joulu. Olen päässyt mukaan Kotilääkäri-lehden projektiin mistä ehkäpä saisin tai saan apua hilmoihin, jos noudattaisin ohjeita yms… Projekti alkoi loppukesällä ja mukana on minun lisäkseni yksi painonpudottaja, kolesterolinpudottaja ja sitten saatiin mukaan nuorehko mies, joka lopetti tupakanpolton. Ja minulla siis nämä hilmaoireet ja sen tuomat lieveilmiöt…

No, minä olen nyt sisäistänyt näitä ohjeita ja juttuja hyvin hitaasti. Lupasin kuitenkin tsempata ja ottaa itseäni niskasta kiinni. Paitsi enhän voi luvata, että nämä hilmaoireet loppuvat helmikuun alkuun mennessa. Mutta saattavathan ne helpottua noudattamalla kaikkia ohjeita, joita olen saanut. Minullahan on vähän liikuntaa rajoittavia juttuja. En voi hypellä pitkin polkuja tai reuhtoa salilla. Siis näitä pikku vaivoja, tarkoitan lähinnä polvia ja selkää. Tosi tyhmää!

Väliaikatietoja

Siis minähän en ollut silloin siinä kuntotestissä, kun ajattelin vähän ensin laihtua yms… (siis voikohan tämän nyt paljastaa?)

No, nyt sitten rohkeana tyttönä menin. Mikä hävetys ja nöyryytys, kun näin tulokset, mutta onneksi ne testiporukat ovat ilmeisesti vaitiolovelvollisia. Huh! Tähänhän en nyt voi laittaa niitä, mutta sanon suoraan, että grande katastrofilta näyttää. Etenkin siinä valossa, kun toisilla oli jo hyviä tuloksia.

Mutta aivan upeeta, kun huomaa, että jutut ovat toimineet. Ja kaiken tämän koetun ja näetyn jälkeen lupasin nyt ottaa tosissani tämän projektin, vaikka toisaalta, enhän ole varsinaisesti luvannut laihtua tai olla superkunnossa tai jotakin muuta vastaavaa.

Mutta noin yleisellä tasolla minun pitäisi olla kaikin puolin paremmassa kunnossa. Vähän keventänyt ruokavalioa, kuntoillut ja jättänyt herkuttelun vähemmälle. Yrittänyt rentoutua ja nukkua “kunnolla.” Lupasin Kisakallion pojille, että sammutan yöllä valot, kun minähän nukun aina valot päällä. No, osan yötä olen jo kokeillut mutta kyllä se outoa on, kun on yli 35 vuotta nukkunut valot päällä ja heräillyt noin kymmenisen kertaa yössä.

Joku voisi nyt vetää johtopäätöksen, että olen unihäiriöinen… Siis olen, mutta kait jo niin parkkiintunut, että vaikeaa päästä normirytmiin. Tosi vaikeaa. Sain nyt melatoniinireseptin, joka vähän auttaa ihmisiä unenlaadussa. Unenlaatuuni vaikuttaa lisäksi nämä hilmapäivät ja pikku murkkuikäinen tyttärenikin. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan. Hikipuuskia ja kyttäämisiä ja tarkistuksia missä ollaan ja kenen kanssa jne…

Minultahan otettiin hyvin monenlaisia kokeita Doctagonin taholta. Kaikki olivat aika superia, siis onneksi hyviä. Ainut oli se sisäinen rasvajuttu ja varsinkin maksassa. Minä en siis käytä alkoholia, mutta tulee sitä näin muutenkin nk. metabolinen oireyhtymä.

Samaa sisäistä rasvaa näytti myös testituloksissa, mutta kyllä siitä kuulemma pääsee eroon, kun tsemppaa ja siis liikkuu ja syö terveellisesti. Aina samat jorinat! (toi oli läppä).

Joo, askeleita tullut lisää mutta ne ovat hitaampia, kun nämä polvet vähän haittaavat. Mutta olen taas menossa vesijuoksuun. Se on minun lajini, kun ruhon paino ei siinä rasita polvia ja vedessä on vastusta ja kuluu enempi energiaakin.

Että näillä mennään ja jätetään tyhmät välipalat pois. Pitäisi myös juoda pari litraa vettä päivässä. Siinä on vaan se ongelma, kun on sitä hilmainkontinenssia. Pitää käydä yhtenään vessassa eikä meinaa ehtiä. Se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta…Ei siis pelkkä hilma vaan hätähilma.

Nyt kun olen vähän luppoillut, niin näin puolessa välissä alan ottaa loppukiriä… Tosiasiassa henkinenkin puoli on kovilla sen fyysisen puolen kanssa, eikä ne meinaa oikein löytää tasapainoa. Mutta kun on oikeesti ollut aika stressiä koko syksyn, niin menkööt sen piikkiin.

Nyt on kuukausi aikaa jouluun, kun tätä kirjoitan. Korkea aika tsempata, että voin pitää kaikesta sitten joululomaa, siis näistä tsemppauksista.

Pikku vihje kaikille, että kannattaa päästä parista irtokilosta eroon, kun jouluna tulee kuitenkin vähän lisää ja saa tullakin. Luvan kanssa vähän repsahtaa, niin sitten on helpompi taas tsempata..

Ihanaa joulunodotusaikaa kaikille!

Toivoo Riitta V.  ;)

ps. Kantsii lukea projektista Kotilääkäri-lehdistä. Siellä on paljon hyvää asiaa ja ohjeita miten itse voit helpottaa oloasi ja saada parempia arvoja jos kärsit ko. vaivoista.