Gynekologi Anneli Kivijärvi

Miksi ei haluta?

Erilaisissa haastattelututkimuksissa naisten raportoima haluttomuuden ongelma vaihtelee 29-39 prosentin välillä. The European Woman Health and Sexuality Survey- raportin (2007) mukaan muita seksuaalielämän ongelmia ovat kiihottumisongelmat (22 %), orgasmiongelmat (19 %) ja dyspareunia eli yhdyntäkivut (14 %).

Haluttomuus on vaikeasti määriteltävä asia, koska kyseessä on useimmiten parisuhteen ongelma eikä vain naisen. Monesti kyse ei ole ollenkaan haluttomuudesta vaan halujen erilaisuudesta.

Naiset epäilevät usein itse, että kyseessä on jokin hormonihäiriö, kun seksihalut ovat vähentyneet.

Naisen seksihalujen taustalla ovat naissukupuolihormonit, mutta eniten testosteronihormoni niin kuin miehelläkin. Hormonihäiriö seksihaluttomuudessa on harvoin syy. Haluttomuus voi kuitenkin olla hormonaalisella pohjalla raskauden alkuviikkoina, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana tai vaihdevuosien alkaessa. Syy haluttomuuteen voi pienellä osalla johtua myös ehkäisypillerien käytöstö tai vaikeista PMS-oireista osan aikaa kuukautiskierrosta.

On itse haluttava haluta

Seksuaaliongelma ei ole koskaan kenelläkään pelkästään jalkojen tai vain korvien välissä; se on aina molempia, sekä fyysinen että psyykkinen ongelma. Sukupuolisen haluttomuuden taustalla on lukuisia tekijöitä. Masentunut ei halua seksiä eikä mitään muutakaan. Stressi, väsymys tai uupumus voi niin ikään olla taustalla.

Jos seksi ei vastaa naisen odotuksia, seurauksena voi olla turhautuminen ja haluttomuus. Raskauden pelko, seksin pelko, yhdyntäkivut tai toistuvat tulehdukset virtsarakossa tai sukupuolielimissä voivat aiheuttaa sen, että nainen haluaa välttää sukupuolielämää.

Jos nainen ei ole tyytyväinen omaan kehoonsa vaan pitää sitä epäviehättävänä, aiheuttaa sekin haluttomuutta. Nainen ei halua näyttää tai käyttää alastonta, vaikkapa liian lihavaa tai laihaa kroppaansa.

Seksuaalisen haluttomuuden hoidossa nainen itse on avainasemassa.  Naisen täytyy haluta olla haluava ja eroottinen nainen ja ponnisteltava sen eteen. Mitään lääkettä ei vielä ole olemassa. Testosteronihoito voi olla hyödyllinen naisilla estrogeenihoidon lisänä vaihdevuosissa ja niiden jälkeen.

Gynekologi Anneli Kivijärvi

Koska seksi alkaa? Seksuaalinen kanssakäyminen aloitetaan Suomessa yhä edelleen – niin kuin jo vuosikymmenien ajan – keskimäärin 15-17-vuotiaana. Vain 20 prosenttia aloittaa alle 15-vuotiaana. Voisi tämän tietysti sanoa kauhistellenkin, että jopa joka viides on ollut yhdynnässä ennen kuin on täyttänyt 15 vuotta.

 Sitä ei tiedetä, millaiset henkilöt nuorimpina ovat innokkaimpia. Syttyvätkö heidän halunsa muita varhemmin vai mistä käyttäytyminen johtuu? Samat henkilöt aloittavat tupakoida ja käyttää alkoholia myös muita varhemmin. Kotikasvatuksella on varmasti osuutensa. Kaveripiirillä on osuutta asiaan vielä enemmän ja nykyisin media tuo seksin lastenhuoneisiin erilaisten TV-sarjojen  ja musiikkivideoiden mukana. Seksiä tyrkytetään.

 Rakastunut nainen on halukkaimmillaan Rakastunut nainen saa erotiikkaansa runsaasti miehen erotiikalle tyypillisenä pidettyä seksuaalista halukkuutta. Rakastunut nainen säteilee olemuksellaan, laihtuu yrittämättään, on hyvä ihminen ja haluaa paljon seksiä.

Kaikki rakastuneet naiset eivät tietenkään ole yhtä himokkaita, mutta jokainen nainen on rakastuessaan maksimaalisen eroottinen, niin eroottinen kuin kyseinen nainen saattaa olla. Rakastuminen vaikuttaa naisen ulkoisen olemuksen lisäksi mm. hänen kuukautiskiertoonsa. Vaikeatkin PMS-oireet helpottuvat tai jopa häviävät hyvin monilla.

Rakastumisvaihe kestää maksimissaan kaksi vuotta, arviolta noin 400 yhdyntää, yhdessä asuen. Jos asutaan hyvin kaukana rakastuminen voi kestää vaikka koko elämän. Nyt kun pareilla on tapana tosi nopeasti muuttaa yhteen, rakastumisvaihe on yleensä enää 2-6 kuukauden mittainen. Rakastuminen ei mene ohi yhtaikaa; pariskunnasta toinen yleensä palaa nopeammin kiihkosta vakiintuneeseen vaiheeseen. Moni suhde loppuu siihen, kun rakastuminen menee ohi.

Hyvin moni jatkaa auvoisessa rakastamisen vaiheessa, joka on sitä tavallista arkista parisuhde-elämää. Naisen spontaani halu seksiin usein häviää mutta hän vastaa innokkaana kuitenkin kumppaninsa aloitteeseen.

Parisuhde ja seksin ”normaali” määrä Parisuhteiden tavallisimmat ongelmat ovat nykypäivänä uskottomuus ja seksuaalisen halun kohtaamattomuus. Ongelmat alkavat usein pienilapsiperhe-vaiheessa.

Aivan halutonta henkilöä parisuhteessa tapaa harvoin. Tavallista on, että toinen haluaa kaksi kertaa päivässä kun toiselle riittäisi kerran viikossa tai kahdessa viikossa.

Mikä on normaali seksin määrä? Parisuhteessa normaalia seksi on tietenkin silloin, kun molemmat ovat siihen tyytyväisiä. Jos halutaan lukuja, yleensä parisuhteen seksiä pidetään normaalina, jos sitä on vähintään kahdesti viikossa ja korkeintaan kahdesti päivässä.

Miksi haluttomuus puhuttaa niin paljon? Ja tässä paneudutaan nyt vain naisen haluttomuuteen vaikka miesten haluttomuus on nykypäivänä jo yhtä yleistä.

Mistä naisen nautinto nousee? Naiselle suurin nautinto seksissä on seksuaalisen jännitteen vähittäistä rakentamista ja kasvattamista. Paulo Coelho kuvailee tämän totuuden osuvasti romaanissaan Yksitoista minuuttia näin:”Se joka tarkkailee ja löytää ihmisen josta on aina uneksinut tietää, että seksuaalinen energia syntyy ennen varsinaista sukupuoliyhteyttä. Suurin nautinto ei ole seksi vaan se intohimo, jolla sitä harjoitetaan. Kun intohimo on voimakas, yhdyntä on tanssin täyttymys, mutta se ei ole koskaan lähtöpiste.”

Rakkaussuhteen alussa naisella on paljon spontaania halua. Vakiintuneessa suhteessa yhden tai useamman vuoden kuluttua naisen halu muuttuu useimmiten miehen aloitteeseen vastaamiseksi; spontaania halua naisella esiintyy kuitenkin seksuaalisten fantasioiden, ajatuksien ja seksiunien yhteydessä.

Gynekologi Anneli Kivijärven syksyn blogisarja käsittelee yleistä ongelmaa – haluttomuutta. Tässä ensimmäinen osa, toinen osa julkaistaan ensi viikolla.

Koska seksuaalisuus alkaa? Koska se päättyy? Seksuaalisuus ei ala missään tietyssä iässä, vaan jo kohdussa sikiöillä on voitu todeta seksuaalisia reaktioita. Seksuaalisuus ei pääty koskaan, vaan vielä vanhana jopa kuolinvuoteellaan ihminen on seksuaalinen olento.

Ovatko kaikki naiset samanlaisia seksuaalisuudessaan? Naiset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan osa naisista muistuttaa seksuaalisuudessaan enemmän miehiä kuin muita naisia. Ihmiset, niin miehet kuin naisetkin ovat hyvin yksilöllisiä seksuaalisuudessaan ja seksissään. Suurella osalla naisista on kuitenkin samansuuntaisia ajatuksia, fantasioita, haaveita ja kokemuksia kuin muillakin naisilla.

Ihminen saa syntyessään seksuaalisuuden ja erotiikan lahjana – siitä ei voi kieltäytyä, sitä ei kukaan toinen voi ihmiseltä pois ottaa. Siis kaikki ovat eroottisia henkilöitä kohdusta hautaan.  Seksi on kaikkea sitä mitä seksuaalisessa kanssakäymisessä toisten kanssa tai yksin tehdään. Seksistä voi tyystin kieltäytyäkin koko elämänsä ajan, ja moni näyttää niin syystä tai toisesta tekevänkin. Jollakin tavalla jokainen kuitenkin käyttää sukupuolielimiään – jos ei jonkun toisen kanssa niin itsekseen.

Tällä hetkellä karkeasti jaotellaan ihmiset seksuaalisuutensa suhteen kolmeen kategoriaan: hyvin matalasti seksuaaliset henkilöt, tavanomaiset, hyvin seksuaaliset henkilöt.

Seksuaalisuus on samanlaista oli suuntautuminen mikä tahansa. Homoseksuaalien tarkkaa määrää ei tiedetä mutta arviot vaihtelevat 5-10 % ja biseksuaaleja arvioidaan olevan jopa 20 % väestöstä. Naisten tavallisimmat seksiongelmatkin, haluttomuus ja kiihottumishäiriöt, esiintyvät ihan yhtä lailla hetero- kuin lesbosuhteessa.

Gynekologi Anneli Kivijärvi jatkaa hormoneista:

Estrogeeni on vastuussa ns. ESTRUS BEHAVIOR-ilmiöstä, joka voimistaa libidoa, on vastuussa naisen kehon muodosta ja rasvan jakautumisesta rintoihin, takapuoleen, reisiin; myös karvoituksen laadusta ja naisellisesta äänestä se on vastuussa.

Progesteroni vastaa endometriumin (kohdun limakalvon), kerviksin (kohdunkaulan) ja vaginan syklisistä muutoksista. Se edesauttaa rintarauhasen rakenteiden kehittymistä, nostaa ruumiinlämpöä ja stimuloi hengitystä.

Androgeenit ovat vastuussa kainalo- ja häpykarvoituksen muodostumisesta. Testosteroni on kaiken leikin, pelin ja seksin hormoni.

Estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet vaihtelevat naisen kehossa kuukautiskierron mukaan syklisesti.

Estrogeenierityksen huippu osuu munasolun irtoamisen edelle kierron 11-13.  päiviin.

Ovulaation jälkeen estrogeenin eritys vähenee ja uusi matalampi huippu on n. kierron 21.pv.

Progesteronieritys alkaa nousta ovulaation jälkeen ja huippu on viikkoa ennen kuukautisten alkua.

Prolaktiinierityksessä on pienoista vaihtelua mutta aika tasaisena matalana se pysyy koko kierron, kuten myös androgeenieritys.

Ihmisellä on vaikea erottaa prolaktiinin vaikutuksia kasvuhormonin vaikutuksista. Kun prolaktiinieritys jostakin syystä lisääntyy, kuukautiskierto pitenee, keltarauhasen toiminta vaimenee, munasolun irtoaminen estyy, amenorrhea eli kuukautisten poisjääminen voi seurata, gonadotropiinien rytminen eritys heikkenee, jolloin estrogeenitaso jää matalaksi ja galaktorrheaa eli maidoneritystä voi esiintyä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi lisätä prolaktiinin eritystä. Raskaus lisää prolaktiinin eritystä kymmenkertaiseksi raskauden loppua kohden (prolaktiini valmistaa maitorauhasta imetyksen varalle).

Jotkin psyykenlääkkeet samoin kuin aivolisäkkeen kasvain (mikroadenoma) voivat aiheuttaa liiallista prolaktiinin eritystä, jonka nainen huomaa maitovuotona ja siinä, ettei kuukautisia tule.

Oksitoniini on kosketuksen ja pesänrakennuksen hormoni. Se on peptidihormoni, joka syntyy hypotalamuksessa ja kulkeutuu aivolisäkkeen takalohkoon, jonne varastoituu ja josta vapautuu aktiivisena hormonina verenkiertoon. Oksitosiinin kohdesoluja ovat mm. rintarauhasen solut ja kohdun lihaskerroksen eli myometriumin solut. Vaikka oksitosiini saa aikaan kohdun supistuksia, raskaana olevan naisen oman oksitosiinin merkitys synnytyksen käynnistymisessä on epäselvä.

Seksin ja erityisesti orgasmin aikana erittyy oksitosiinia ja sen ajatellaan olevan syy-yhteydessä siihen, että nainen helposti rakastuu ja kiintyy mieheen, jonka kanssa kokee mielestään hyvää seksiä.

Kilpirauhashormoni tyroksiini on tärkein kilpirauhasen tuottamista hormoneista. Sen pääfunktio on lisätä metabolista aktiviteettia kehon useimmissa kudoksissa (ei kuitenkaan aivoissa, retinassa, pernassa, kiveksissä tai keuhkoissa). Jos kilpirauhashormonia erittyy paljon, perusmetaboliataso voi nousta 60-100% normaalin yläpuolelle. Tyroksiinin vaikutukset tunnetaan tarkasti mutta pääasiallisesti sen toimintamekanismeja ei tunneta. Liikatoiminnassa (hypertyreoosi) oireita ovat painonlasku, käsien vapina, sydämen tykytys, hikoilu, hermostuneisuus sekä silmäoireita saattaa esiintyä.

Vajaatoiminnassa (hypotyreoosi) oireina esiintyy alhainen pulssi, painonnousu, ummetus, hikoilemattomuus, hitaus, väsymys ja kuukautishäiriöt. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus suomalaisilla ja erityisesti naisilla. Aina kun nainen väsyy, laiskistuu ja alkaa lihoa ilman, että kokee muuttaneensa elintapojaan, pitäisi muistaa kilpirauhasen toiminta testauttaa. Luultavasti kotioloissa ja vanhainkodeissa asuu naisia, jotka olisivat paljon reippaampia ja omatoimisempia, jos kilpirauhasen vajaatoiminta olisi diagnosoitu ja hoidettu.

Lapsuudessa on hormonaalisesti hyvin hiljaista aikaa. Tytön puberteetti alkaa 8-10-vuotiaana rintojen kehittymisellä ja jatkuu menarkeen eli kuukautisten alkamiseen, joka tapahtuu Suomessa 12-13-vuotiaana.

Kuukautiskierron mukana naissukupuolihormonien vaihdellessa nainen tottuu jaksoihin elämässään. Välillä on kylmä ja nälkä ja väsyttää, toisinaan ei ruoka ole niin tärkeää ja energiaa on paljon.

Raskausaika on monin tavoin naisen hyvinvoinnin ja terveyden peili. Kaikkien naisten hormonit muuttuvat raskausaikana täsmälleen samalla tavalla; estrogeenia on paljon ja progesteroni ylläpitää raskautta. Kaikki naiset eivät kuitenkaan voi raskauden aikana samalla tavalla. Toiset ovat elämänsä kunnossa, toiset voivat hyvin huonosti ja loput siltä väliltä. Hormonit siis ilmenevät eri naisten olemuksissa eri tavoin.

Vaihdevuosien alkaminen, menopaussi eli viimeiset kuukautiset, osuu suomalaisnaiselle keskimäärin 51-vuotiaana.

Gynekologi Anneli Kivijärvi:

Nainen kuulee pikkutytöstä lähtien sanottavan ”ne on ne hormonit, jotka taas tuonkin käytöksen aiheuttavat…” Naisesta tehdään muiden puheissa hormoniensa vanki. Puberteetissa huomauttaja on useimmiten äiti ja vanhempana kumppani tai työtoverit, sekä naiset että miehet.

Tottahan se tavallaan on. Tietyt hormonit tekevät naisesta naisen. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat kuitenkin lukuiset tekijät, merkittävinä myös kasvatus, mallioppiminen, koulutus ja se kulttuuri, missä kukin kasvaa ja elää.

Naisen monta ikää

Naisen odotettavissa oleva elinikä Suomessa on 83 vuotta. Naisella on monta ikää: lapsuus ja nuoruus, aikuis- eli työikä ja kolmas ikä eli vaihdevuosien jälkeinen aika.

Hormoniensa takia nainen syntyy naiseksi.  Hormonit vaikuttavat naisen elämässä koko ajan enemmän ja vähemmän.

Elimistömme toimintoja säätelevät hermosto ja hormonit. Keskushermosto, ensisijaisesti aivot, toimii ikään kuin kahden maailman rajalla. Toinen näistä on ulkoinen ympäristö, toinen elimistön sisäinen miljöö – molemmista aivot saavat tietoa aistien välityksellä.

Hormonivaikutukset ovat välttämättömiä erityisesti lisääntymistoimintojen ja aineenvaihdunnan säätelyssä sekä kasvun ja kehityksen ohjaajina. Hormonit vaikuttavat myös mielialamme ja käyttäytymisemme taustalla ja siten vaikuttavat hermoston toimintaan.

Mitä hormonit ovat?

Hormonit ovat orgaanisia yhdisteitä. Ne muodostuvat elimistön umpirauhasissa, joita nimitetään myös sisäeritteisiksi eli endokriinisiksi rauhasiksi. Rauhassoluista hormonit erittyvät ensin soluvälinesteeseen ja silta edelleen vereen. Näiden nesteiden välityksellä hormonit kulkeutuvat fysiologisiin vaikutuspaikkoihinsa eli kohde-elimiinsä. Kyseessä on elimistön nestekierron välityksellä toimiva kemiallinen tiedonsiirto, jossa kulkumatka voi olla pitkäkin.

Yleensä erittyvä hormonimäärä on hyvin pieni mutta riittävä viestin perille menoon.

Hormoneita on kymmeniä erilaisia mutta naiselle tärkeimmät ovat estrogeeni eli naissukupuolihormoni, progesteroni eli keltarauhashormoni, androgeenit eli miessukupuolihormonit, kilpirauhashormonit, kasvuhormoni, gonadotropiinit (aivolisäkkeen etulohkon erittämiä sukupuolihormonien eritystä sääteleviä hormoneja), prolaktiini (maitohormoni) ja oksitosiini.

Ensi viikolla lisää hormonitietoa naisille… 

Mitä yhteistä on kypsillä aikuisilla naisilla?

Samalla vastaanotolla saattaa tavata vaikkapa kaksi 44-vuotiasta naista täysin eri maailmoista. Pari viikkoa sitten koin tällaisen tilanteen: toinen 44-vuotias oli päättänyt alkaa uudelleen opiskella ja hän oli syksyllä aloittanut opinnot. Hän oli yllättäen tullut elämänsä ensimmäisen kerran raskaaksi ja odotti onnellisena ja hyvinvoivana jo pitkällä esikoistaan. Hän oli tavannut miehensä vasta pari vuotta sitten sattumalta konsertissa – mies on keski-ikäinen menestyvä uraihminen, ensimmäisessä liitossaan vasta hänkin.

Toinen 44-vuotias nainen oli ylipainoinen, väsyneen oloinen vaikka muuten terve. Hän odotti leikkaukseen pääsyä. Ylipaino ja perimä olivat tehneet tehtävänsä ja hänellä on jatkuvia kovia kipuja jalassaan erityisesti öisin. Hänen lapsenlapsensa aloitti syksyllä koulun ja hän kuluttaa paljon aikaansa pienen pojan kanssa iltapäivisin. Hänen miehensä on ollut jo pari sydäninfarktia saaneena ja pallolaajennusleikkauksen läpikäyneenä eläkkeellä muutaman vuoden.

Toinen kypsistä aikuisista naisista eli kuin uutta onnellista nuoruutta ja toinen aika tyypillistä vanhojen ihmisten elämää. Lue lisää →

Gynekologi Anneli Kivijärvi

Gynekologina saan työskennellä varsinaisella näköalapaikalla. En elä vain omaa elämääni vaan tuhansien muidenkin naisten elämää. Tapaan kaikenikäisiä naisia, kaikista mahdollisista sosiaaliluokista ja ammateista. Ja heidän elämäänsä saan sitten seurata jopa vuosikymmeniä.

Varmaankin siksi minua pyydetään toistuvasti luennoimaan myös aiheesta ”Aikuisen naisen elämää” tai vaikkapa ”Nainen nelissä-kuusissa kymmenissä”. Nykymaailmassa on monista syistä kiinnostuttu kypsistä naisista eikä nuoruus ole enää ainoa merkityksellinen ikä. Keski-ikäiset naiset kiinnostavat ei vaan toisiaan vaan myös kaupallisia tahoja. Heillä on yleensä taloudelliset mahdollisuudet hankkia enemmän ja kalliimpaa kuin nuorilla kanssasisarillaan. He ostavat vaatteita, kenkiä, meikkejä, autoja, taloja, huonekaluja, matkoja jne. Kuka on yleisönä teatterissa, oopperassa, konserteissa, taidenäyttelyiden avajaisissa? Enemmistö kulttuurinkin kuluttajista on keski-ikäisiä tai vanhoja naisia; joku on joskus saanut samanmoisen miehen seurakseen.

Milloin ihminen – mies tai nainen – on vanha? Lue lisää →

Gynekologi ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila

Vaihdevuodet voivat ajoittua naisen elämään 40 – 60 ikävuoden välille, suomalaisilla keksimäärin n. 51 v:n tuntumaan. Hormonitoiminta lakkaa vähitellen ja hedelmällisyys jää taakse kuukautisten loppuessa. Osa naisista voi saada elämän laatua pahastikin häiritseviä oireita hikoiluineen, unettomuuksineen ja mielialamuutoksineen, osa pääsee vähemmällä.

Monille kehittyy ilman hormonivalmisteiden käyttöä myös limakalvojen kuivuutta, joka vääjäämättä vaikuttaa parisuhteen intiimielämään. Vaikka yhdynnöissä käytettävät liukasteet voivatkin asiaa jossain määrin helpottaa, eivät ne estä haurastuneiden ja ohentuneiden limakalvojen ärtymistä ja jopa tulehtumista. Kaikki eivät voi tai edes halua käyttää hormonihoitoja, joilla ongelma helpottuisivat. Lue lisää →

Kysymys:

Kun kohtu on poistettu ennen vaihdevuosia, millaisia oireita vaihdevuodet silloin tuovat tullessaan? Mistään en ole asiasta löytänyt tietoa.

Gynekologi Pirkko Brusilan vastaus:

Kohdunpoisto ei vaikuta itse vaihdevuosioireisiin muuta kuin ettei ole kuukautisiin usein liittyviä vuotohäiriöitä eikä hoidoissa tarvitse miettiä kohdun suojelemista keltarauhashormonilla.Pelkkä estrogeeni siis riittää. Lue lisää →

Seksuaalisuus on ja pysyy yhtenä ihmisen perustarpeista hamaan hautaan saakka. Se on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja sen voimakkuus vaihtelee eri elämäntilanteissa. Ikä eittämättä vaikuttaa niin miehen kuin naisenkin seksuaalisuuteen, jolle pohja luodaan kuitenkin usein lapsuudessa. Terveyskeskuslääkäri ja kliininen seksologi Mia Venhola on yli parikymmenvuotisen uransa aikana nähnyt suomalaisten seksuaalielämän koko kirjon kaikkine iloineen ja suruineen ja tuntee myös sen herkkyyden.

Lue lisää →